Minun on pakko myöntää, että luen hyvin harvoin kirjoja ja kirjastosta kirjan saatika sitten itseäni kiinnostavan runo- tai novellikokoelman etsiminen hermostutti jo etukäteen. Päätin valita näistä vaihtoehdoista novellikokoelman, koska kertomakirjallisuutta on mielenkiintoisempi lukea sekä niiden juonta on omasta mielestäni paljon selkeämpää seurata.
Minusta kauhuelokuvat ovat yksiä parhaimmista elokuvien tyylilajeista ja halusin kokea myös lukiessani samanlaisia kylmänväreitä sekä mielikuvituksen juoksemista kuin katsoessani niitä. Aikani harhailtuani kirjastossa ja pistettyäni monia kirjoja pettyneenä takaisin hyllyyn, löysin hyvin mitäänsanomattoman, mustakantisen kirjan ja ajattelin, että taas yksi pettymys. Takakannen luettuani kuitenkin tiesin, että tämä Roald Dahlin kirjoittama kirja "Nahka ja muita novelleja" (2007) voisi jopa herättää minussakin jokinlaisen lukutoukan. Voin rehellisesti sanoa, että kerran elämässäni odotan kirjan aloittamista. - Paula
Nyt on saatu kirja päätökseen ja olo on tietyllä tapaa huojentunut, lähinnä siksi, että sain kirjan vihdoin luettua. Kirjassa oli kymmenen novellia. Päähenkilöt olivat muissa novellissa aikuisia paitsi ”Toivomus”-novellin päähenkilönä oli pieni poika. Kaikki päähenkilöt vaikuttivat ihan tuiki tavallisilta ihmisiltä. Kuitenkin jokaisen novellin loppumetreillä tapahtui jokin yllättävä käänne – aivan kuten kirjan takakannessa luvattiin – joka paljasti päähenkilöt erilaisiksi, ehkä jopa hieman pelottaviksi ja jopa sairaiksi.
VastaaPoistaKaikissa novelleissa on kaikkitietävä kertoja ja suuri osa novelleista sijoittuu menneisyyteen, osa nykyhetkeen. Tässä novellikokoelmassa oli aika vähän symboliikkaa, mutta asioita kuvailtiin ja vertailtiin hyvin paljon.
”Genesis ja katastrofi”-novelli alkaa naisen ollessa majatalossa synnyttämässä jo neljättä lastaan. Nainen on epätoivoinen ja pelkää neljännenkin lapsen kuolevan. Hänen miehensä on hyvin vaativa ja tiukka mies, joka on tuominnut jokaisen lapsensa pieneksi ja heiveröiseksi, ikään kuin heistä ei olisi mihinkään. Kun mies vihdoin saapuu vaimonsa luo synnytykseen tarina aukeaa aivan uudessa valossa. Miehen tullessa huoneeseen lääkäri kutsuu häntä sukunimellä, Hitler. Koko novelli kertoo Adolf Hitlerin syntymästä. Jokaisen novellin tyyli ja kerronta oli hyvin samanlaista. Aluksi niistä ei meinannut saada selvää tai ne vaikuttivat hyvin tavanomaisilta, ikään kuin tärkeitä tiedonpalasia puuttuisi sieltä täältä. Kuitenkin jokaisen novellin lopussa puuttuva palapelin pala selvisi, mikä avasi koko novellin ihan uudessa valossa. Tämä avautuminen usein paljasti novellin todellisen karmeuden.
Pidin novellikokoelmasta yllättävän paljon, vaikka se ei ollutkaan ehkä niin pelottava kuin toivoin. Oli myös mukavaa vaihtelua itse pohtia novellien jättämiä puuttuvia aukkoja ja oivaltaa lopussa aivan odottamaton loppuratkaisu. Tämä kirja saattaa myös vaikuttaa siihen, että luen ehkä jatkossa enemmän kirjoja. – Paula