keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Normaalia elämää

Valitsin luettavakseni Maarit Verrosen novellikokoelman ”Normaalia elämää” (2009). Valitsin teoksen eri keskustelupalstoilta löytyneiden vinkkien sekä muiden kirjan lukeneiden arvosteluiden perusteella. Muutenkin Verrosta on kirjailijana kehuttu. Mitään tiettyä teosta tai kirjailijaa en lähtenyt etsimään, sillä en ole aikaisemmin juurikaan novelleja lukenut. Teos on ollut myös ehdokkaana Runeberg-palkinnon saajaksi vuonna 2010.

Kokoelma pitää sisällään kaikkiaan 18 erilaista, tavallisten ihmisten arjesta kertovaa novellia, johon myös kannessa olevat 18 postilaatikkoa sekä itse teoksen nimi viittaavat. Takakansitekstistä selviää, millaisia tarinoita kokoelmassa on odotettavissa. Novellit ovat aika lyhyitä ja niiden nimet kertovat, minkälaisia henkilöitä milloinkin seurataan. Usein nimenä on jokin ammatti, esim. ”Hammaslääkäri” tai ”Varastomies”. - Jarkko

2 kommenttia:

  1. Olen nyt saanut luetuksi novellikokoelman kaikki 18 novellia. Aiheina käsiteltiin niin alkoholiongelmaa kuin perintöveron kiertämistäkin. Usein novelleissa tapahtui jotakin, jota itse pidin todella outona. Esimerkiksi Pihasomistaja-tarinassa veljekset käärivät kuolleen äitinsä lakanaan odottamaan ja alkavat kantaa arvotavaroita autoon ja vasta tämän jälkeen ilmoittavat kuolemasta viranomaisille, jotta perintövero ei olisi niin suuri. Toisaalta sellaisiakin ihmisiä varmasti on, jotka myös käyttäisivät vastaavan tilanteen hyödykseen.

    Novelleissa seurattiin enimmäkseen yhtä ihmistä ja hänen havaintojaan ympäristöstä. Kertojana toimi kaikkitietävä kertoja, ja dialogeja oli jonkin verran. Huomasin myös, että yhdessäkään novellissa ei mainittu sukunimiä, eikä myöskään paikannimiä kerrottu. Joka novelli loppui hyvin selkeästi, mutta usein saattoi silti jäädä helposti miettimään, mitenkähän asiat tästä eteenpäin jatkuvat. Joidenkin novellien kohdalla saattoi myös hyvin ajatella, mitä itse olisi samassa tilanteessa tehnyt. Mitään epärealistista yhdessäkään novellissa ei ollut ja monet aiheet olivat hyvin arkipäiväisiä ja ajankohtaisia.

    Itse pidin novelleja aika tylsinä, mutta kyllä mukaan muutama luettavakin tarina mahtui. En kuitenkaan välttämättä lukisi toista kertaa. - Jarkko

    VastaaPoista
  2. Et kertonut, että piditkö novellista? T waltteri

    VastaaPoista